kotiutumista

Parisen viikkoa Unkarissa on vierähtänyt sellaista vauhtia ettei perässä meinaa pysyä. Pari ensimmäistä päivää meni asioilla juostessa. Piti maksella vähän sitä sun tätä joka paikkaan ja hankkia aika paljon kaikkea. Rahaa meni aika määrät mutta tulipahan paljon tarpeellista hankittuakin. Ostin muun muassa punaisen pienen kattilan, lautasen, leikkuulaudan, veitsen ja mukin keittiöön (täällä ei yhteisiä astioita ole, kotoa ensi hätään tuodut kertikset ei kauaa riitä :D). Sen lisäksi piti netistä maksaa, samoin opiskelijakortista ynnä muuta mukavaa. Täällä muuten saadaan laskut shekkeinä, joiden kanssa pitää marssia postiin maksamaan. Hämmentävää.

yksinäinen parveke

öisin väriä vaihtava silta

Työpäiviä on kerinnyt olla jo mukavasti takana. Työpaikka on oikein mukava ja työkaverit hirveän kivoja. Osa puhuu englantia ihan hyvin, osa kohtalaisesti, osa puhuu vähän saksaa (on niistä mun saksan opinnoista sittenkin jotain hyötyä!) ja osa vain unkaria. Paljon en ole vielä itse voinut mitään tehdä, enimmäkseen olen seuraillut erilaisia toimintamuotoja eri työntekijöiden kanssa ja tutustellut organisaatioon, jonkun verran leikkinyt lasten kanssa. Yhteisen kielen puuttuminen ei pienten lasten kanssa kovin paljoa haittaa. Ensi viikolla pääsen enemmän seurailemaan sosiaalityöntekijöitten puuhia, enemmän mun alaa kuin fysioterapiat.

työmatkan varrelta :D

Muihin vaihtareihin olen kerinnyt kanssa tutustua ihan hyvin :) Mulla on ehkä paras kämppis ikinä, olen tosi tyytyväinen! :) Oletettavasti tullaan oleen vain kaksin koko vaihtariaika, sillä kaikissa muissakin huoneissa on vaan kaksi henkeä, vaikka kolmen hengen huoneita ovatkin. 

Koko kerros on varattu vain vaihtareille. Sen kyllä huomaa biletyksen määrästä. Koko ajan jossain soi musiikki kovalla ja "keskustelun" äänet kantautuu käytävän päästä päähän. Mutta toisaalta ompahan seura lähellä ;)