tiistai 15. lokakuuta 2013

Markkinat

Tännekin on saapunut syksy ja jotain ruskan poikasta :) Parin viikon takaisista kylmistä keleistä (öisin jopa pakkasen puolella, päivisin lämpötilat pyöri jossain +2 - + 8 välissä ja tuuli oli kova) on päästy eroon ja nyt lämpötilat on +15 yläpuolella ja auringon paistaessa on melkoisen lämmin. Juuri sopivia kelejä käveleskellä rauhassa ympäriinsä ja nauttia maisemista ja syksystä. Tämmöisestä syksystä mää voisin jopa tykätä!





Täällä on joka sunnuntai aamu markkinat, jotka käytiin yhen saksalaisen tytön kanssa katsomassa viime viikonloppuna. Mennään varmaan joskus uusiksi kyllä :) Markkinat (tai tori) oli isot. Myyjiä oli paljon ja niin oli myös ihmisiä. Sieltä pystyi ostamaan lähes mitä tahansa, iso osa pöydistä oli kirppis-periaatteella, osassa sitten myytiin vain vaatteita / kenkiä / kirjoja / lomakoita / laukkuja / kelloja ja mitä nyt ikinä.




Maistettiin jotain jännää spiraaliperunaa, muistutti vähän sipsejä, mut ei kuitenkaan ihan. Ja oli ainakin tuoretta kun potuista aluista asti tehtiin siinä meiän nenän edessä :) Ja ostinhan mä kanssa jotain! Pientä motivaatiota mun unkarin opiskeluun ;)


TITTIDII! Harry Potter ja viisasten kivi unkariksi :) Oli hauska huomata, että kun avasin kirjan random kohdasta niin mun tän hetkisellä sanavarastolla pystyin aika nopeasti tietään et missä vaiheessa juonta ollaan menossa :)  Tässäpä sitä tavoitetta loppuvuodeksi :D

lauantai 12. lokakuuta 2013

Kielen oppimista ja harkkailua

Kolmasosa täällä oleilusta jo takana. Ihan älyttömän nopeasti mennyt aika ja loppu tuntuu jo häämöttävän ihan kulman takana. Elämä täällä on melko erilaista kuin Debrecenissä. Elän täällä enemmän arkea kuin kesän kaksiviikkoisella reissulla. Täällä mun pitää päivittäin käydä töissä ja tehdä sen lisäksi koululle muutamia tehtäviä ja opparillekin pitäisi muutama ajatus keritä uhraamaan. Sen lisäksi tietysti on kiva keritä nauttia vaihtarielämästä ja uusista kavereista :)

työmatkan varrelta

yliopiston vieressä on kiva nätti puisto :)


Harkkapaikalla en hirveästi voi tehdä mitään johtuen kielimuurista ja osaamisen puutteesta. Monet ryhmät ovat enemmänkin fysioterapiaa kuin sosiaalialaa, vaikka monessa on mukana sosiaaliana ulottuvuus. Yleensä vaan se sosiaalinen puoli menee multa vähän ohi kun en ymmärrä keskusteluja :D

Olen korjaillut luppoaikana töissä pehmoleluja, jotka ovat kovilla pienten lasten päivittäisessä käsittelyssä. Olen myös pessyt kuolaisia leluja ja vienyt kuivia puhtaita leluja oikeille paikoilleen. Ja leikkinyt paljon lasten kanssa ja ollut lapsenvahtina kun äidit haluavat puhua työntekijiöiden kanssa ongelmistaan. Olen myös päässyt vierailemaan lähikylissä mukana pitämässä kerhoja ja parissa päiväkodissa ja oppinut paljon unkarin systeemistä. Ja paljon olen myös kehitysvammaisista oppinut täällä ollessani :)

kaupungilla kuvattu


Tällä viikolla kun puhuttiin ensi viikon työpäivistä ja niiden sisällöstä, yksi englantia puhumaton työntekijä kysyi voisinko tulla hänen ryhmäänsä ensi viikolla kun oli niin suureksi avuksi tällä viikolla. Eli jotain hyötyä musta ilmeisesti on, vaikka yhteisen kielen löytyminen onkin välillä haastavaa :D Vain pari työntekijää puhuu englantia hyvin, muutama sen verran että pystyy kommunikoimaan, pari puhuu auttavasti saksaa ja muutama sitten vain unkaria. Välillä saa miettiä miten asian sanoisi mahdollisimman yksinkertaisesti englanniksi, että tulisi ymmärretyksi ja välillä saa tosissaan miettiä synonyymejä ja vaihtoehtoisia sanamuotoja. Mutta elekielellä sekä englannin, saksan ja unkarin sekoituksella on pärjätty melko hyvin :)

Harkkapaikalta on värvätty yhden työkaverin pikkuveli opettamaan mulle unkaria. Järjestelystä hyötyy molemmat, sillä hän saa samalla parannettua englanninkielen taitoaan ja hän saa hyvä vapaaehtoistyö merkinnän ansioluetteloonsa. Siitä on apua kun hän hakee amerikkaan töitä tekemään tai opiskelemaan (tosiaan kovin monet unkarilaiset nuoret eivät suunnittele jäävänsä opintojen jälkeen unkariin kuin siksi aikaa mitä vaaditaan). Opiskellaan yhdessä muutama tunti viikossa ja joskus hän on mun harkkapaikalla kääntämässä mulle jotain ryhmäjuttuja ynnä muita, että ymmärrän paremmin mitä tapahtuu ja miksi :)

Opetan hänelle myös samalla suomen alkeita, vaikka se melko haastavaa onkin :) Mutta edetään molemmat melko hyvin! Mää puhun jo paljon enemmän unkaria kuin viikko sitten kun alotettiin ja mun opettaja puhuu muutaman lauseen suomea ja osaa taivuttaa jotain sanoja ihan oikein :) Tätä vauhtia jos edetään, niin parin kuukauden kuluttua ollaan molemmat aikas hyviä (tai ainakin paljon parempia kuin nyt :D)




sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Bratislava

Tehtiin parin päivän varoitusajalla viikonloppureissu Bratislavaan :) Täältä pääsee sinne kätevästi bussilla. Bussimatka Györistä Bratislavaan kestää noin 50 minuuttia ja edes-takas reissulle kertyi hintaa huimat 14 euroa, eli ei paljon mitään :) Yövyttiin kunnon hotellissa, mutta senkään hinta ei kovin kummoinen ollut, kun nelistään majoituttiin yhteen huoneeseen.

Ilmat ei olleet kovinkaan mukavat, lauantaina oli ihan hirveä tuuli ja vain pari astetta plussan puolella ja sunnuntaina tuli vettä aamupäivästä. Onneksi kaupungissa oli paljon kivoja kahviloita joissa viettää aikaa kun ei jaksettu vesisateessa kävellä :)

Kaupunki itessään ei minusta mikään kovin erikoinen ollut. Muutama kiva nähtävyys ja ehdottomasti käymisen arvoiset pienet ja sympaattiset kahvilat! Vanha kaupunki oli ihan nätti, mutta muuten en kaupunkia kovin nätiksi sanoisi.

Reissu oli hirveän kiva, pientä luksusta arjen keskelle :) Käveltiin paljon, nähtiin paljon, pidettiin hauskaa ja rentouduttiin. Pieni kaupunkiloma piristää aina :) Oli myös kiva huomata kun tultiin takaisin Györiin, että ihan kuin kotiin tulisi. Alan siis selkeästi tuntea oloni kotoisaksi täällä ja pitää kaupunkia mun kotikaupunkina. :)








Bratislavaan suunnatessa kannattaa muistaa, että posti-pankkiin mennessä aseet tulee jättää ulkopuolelle! ;)


keskiviikko 2. lokakuuta 2013

tapahtumia

Onhan sitä täällä paljon muutakin tapahtunut kuin vain työtä. Ollaan pyöritty paljon kaupungilla, maisteltu niin paikallisia erikoisuuksia kuin herkkujakin, tutustuttu muihin vaihtareihin ja paikallisiin opiskelijoihin ja tanssahdeltu paikallisessa baarissa.

Vihdoin alan muistaa että mistä löytyy mitäkin, eikä tarvi vaan sokeasti seura muita :)



Oon jutellu unkarilaisten tyyppien kanssa aika paljon, tosi mukavaa porukkaa :) Tosin tunnen itseni kovin rikkaaksi kun vertaa siihen että 40% unkarilaisista tienaa euroiksi muutettunaalle 300 euroa kuukaudessa (tosin keskipalkka huitelee jossain 600 euron tienoilla kun osa sitten tienaa muittenkin edestä).  Ostoskeskukset ovat paikalliseen tasoon nähden kalliita ja niissä käykin vain rikkaan unkarilaiset tai turisit.

Debrecenissä ollessa tuli piipahdettua viini- ja olutfestareilla niin täällä tuli sitten piipahdettua viikonlopun mittaisilla pálinkafestareilla. Muutamaa erilaista pálinkaa tuli maisteltua, mutta enimmäkseen maisteltiin ruokia :D Ja nautittiin vapaapäivistä ja oheisohjelmasta :)





Ekalla viikolla mun saapumisen jälkeen järjestettiin myös pubikierros. Silloin ensimmäistä kertaa oikeastaan vasta tutustui muihin vaihtareihin. Kuvia mulla ei siltä illalta ole kun kätsysti jätin kameran kotiin, mutta hauskaa oli siitä huolimatta :)



Puhelinkopit muuten toimii! Oon jopa kerran nähnyt kun joku moista käyttää :D